Helmikuun kuudentena 1917 pidettiin Trondheimissa ensimmäinen yleissaamelainen kokous, johon osallistui edustajia niin pohjoisesta kuin etelästäkin sekä Norjan että Ruotsin puolelta. Avajaispuheessaan Elsa Renberg totesi: "Meidän kaltaisemme pienet kansakunnat jäävät toisinaan jälkeen muista, suuremmista kansakunnista. Meidän tulee pitää lähinnä itseämme syypäinä siihen, ettemme ole päässeet nykyistä pidemmälle. Emme ole yhdistäneet voimiamme, emme ole vielä koskaan ymmärtäneet toimia yhdessä yhtenä kansana." Saamelaisten yhdistymisen yhdeksi kansaksi katsotaan alkaneen kyseisestä Trondheimin kokouksesta, ja niinpä 6. helmikuuta on valittu saamelaisten kansallispäiväksi.

Saamenlippu
hyväksyttiin virallisesti 13. saamelaiskonferenssissa Ruotsin Åressa v. 1986. Lipussa oleva kehä symboloi auringon ja kuun kehää: sininen väri viittaa kuuhun ja punainen aurinkoon. Tällainen symbolien käyttö juontaa juurensa vanhaan saamelaiseen taruun, jonka mukaan saamelaiset ovat auringon poikia ja tyttäriä. Åren saamelaiskonferenssissa hyväksyttiin myös Isak Saban laulu Sámi Soga Lávlla - Saamen suvun laulu saamelaisten kansallislauluksi.

	Saamen suvun laulu
	Kaukaa alla seitsentähden Lapin kulma kuumottavi aava Turjan tunturisto, järvi järven tuolla puolen, valtahiset harjat, huiput, kohoo kohti ilman kantta, joet joikaa, korvet kaikaa, niemet pystyt, rautarinnat, työntyy tyrskymerta päin. Tuimat tääll' on talven viimat; tuulet, tuiskut määrättömät, saamen suku sieluin, mielin silti rakastavi maitaan: kulkijalle kuudan hohtaa, roihuavat pohjanpalot, poro pärskyy koivikossa, melu täyttää järvet, jängät, pulkankolke talvitiet. Taas kun kesäpäivän kehrä kultaa metsät, meret, rannat, kalamiehet meren, järven kultakimalteessa keinuu, kultasotkat soutaa, soiluu hopeoina Lapin virrat, välkkyy airo, vilkkuu sauvoin, miehet laskee lauleskellen kosket, könkäät, suvannot. Sortumatta Saamen heimo kestänyt on vainolaisten tapporetket, kirokaupat, viekkaat väärän veron viejät. Terve, sitkeä sa heimo, Terve, rakas rauhan juuri, veljesriidan raastamaton veljesveren vuotamaton Saamen heimo hiljainen! Saivat esi-isät ammoin voiton väärintekijöistä. Veljet, mekin torjukaamme sitkeästi sortajamme! Suku vankka Päivän poikain, ei sua voita vainolainen, kultakieltäs vain jos vaalit, taattojen jos neuvot muistat: Saamien on Saamen maa! Isak Saba     Takaisin sivun alkuun...

Revontulet saamelaisessa perinteessä

Vanhan saamelaisen uskomuksen mukaan revontuliin liittyi yliluonnollista voimaa, johon voitiin turvautua kiista-asioissa. Saamelaisten noitarummuista löytyy revontulikuvioita. Vastaavia käsityksiä revontulista on aina ollut olemassa siellä, missä on asuttu niillä leveysasteilla, joilla revontulet useimmiten näkyvät. Saamen kielessä on useita revontulta tarkoittavia sanoja, ja yksi niistä - guovssahas - tarkoittaa valoa, jonka voi kuulla. Saamelaiset ovat aina yhdistäneet revontulet ääneen.

Oheinen linkki johdattaa sinut revontulisafarille Internetissä:

http://www.northern-lights.no/norsk/

Osoitteesta http://www.unis.no löytyy tietoa revontulitutkimuksesta.

Tromssan yliopistossa on kansainvälinen revontulitutkimukseen paneutuva tutkimusyksikkö, ja osia sen laajoista julkaisuista löytyy seuraavasta osoitteesta
Aurora Borealis.

Takaisin sivun alkuun...

Tärkeitä laitoksia ja instituutioita

Norjan saamelaiskäräjät perustettiin v. 1989 saamelaisten edustuslaitokseksi. Saamelaisilla on alkuperäiskansana erilainen asema kuin muilla etnisillä vähemmistöillä Norjassa. Syksyllä 2000 Norjan saamelaiskäräjät muutti uusiin toimitiloihin Kaarasjoella.

Norjan Saamelaiskäräjien kotisivuosoite:

http://www.samediggi.no/

Pohjoismainen saamelaisinstituutti NSI on saamelainen tutkimuslaitos, jonka tarkoituksena on vahvistaa ja kehittää saamen kieltä ja kulttuuria ja saamelaista yhteiskuntaa yleensäkin. Tutkimuslaitos sijaitsee Koutokeinossa.

Sámi Instituhtta/Pohjoismainen saamelaisinstituutti:

http://www.nsi.no/

Saamelainen korkeakoulu sijaitsee Sisä-Ruijassa eli Koutokeinossa. Se on Norjan ainoa korkeakoulu, jossa opetuskielenä on saame mutta jonka henkilökunta ja opiskelijat ovat kaksikielisiä. Saamelainen korkeakoulu keskittyy toiminnassaan erityisesti kieleen ja kielen kehitykseen, kestävään kehitykseen ja saamelaisten koulutukseen ja keskinäisen ymmärryksen lisäämiseen.

Sámi Állaskuvla/Saamelainen korkeakoulu:

http://www.samiskhs.no/

Tromssan yliopistossa toimii Saamelaiskeskus, jonka tarkoituksena on käynnistää ja tukea saamelaistutkimusta ja rekrytoida saamelaisia opiskelijoita tähän maailman pohjoisimpaan yliopistoon.

http://www.uit.no/ssweb/

Takaisin sivun alkuun...

Museoita ja luontokeskuksia

Sámiid Vuorká-Dávvirat/Kaarasjoen saamelaismuseo
Museo avattiin v. 1972, ja v. 1995 siitä tuli saamelaiskulttuurin kansallismuseo Norjassa. Museo esittelee, kokoaa ja säilyttää, tutkii ja välittää saamelaista kulttuurihistoriaa saamelaisesta näkökulmasta.

Museon kokoelmiin sisältyy reilut 3500 esinettä. Näyttelyissä esitellään pukuja, taide- ja käyttökäsityötä, elinkeinoja, vanhaa esineistöä jne. Ulkomuseon puolella on mm. vanhoja peurakuoppia, jokisaamelainen tila 1870-luvulta, turvekotia, ruoka-aittoja ja yksi valtion tunturimajoista vuodelta 1870.

http://www.museumsnett.no/norsk/museer/museum.html?instnummer=641

Varangin saamelaismuseo
Museo sijaitsee Varanginvuonon pohjukassa Nessebyn kunnassa. Museon vastuualueena on merisaamelaisten kulttuurihistoria Ruijassa. Museon yhteyteen kuuluu myös Mortensnesin kulttuurimuistoalue, joka koostuu asumusten jäänteistä ja hautausmaasta. Paikassa voi tutustua asutuksen historiaan 10 000 vuoden ajalta. Alueella on lisäksi monimetrinen seitakivi, jota ympäröi 13 kivirenkaasta koostuva jatulintarha. Historiallisten lähteiden mukaan kiveä hierottiin valaanrasvalla tai meruilla eli kalaöljyn keittotähteillä luultavasti hyvän kalaonnen takaamiseksi.

http://www.museumsnett.no/vsm/

Stabbursnesin luontokeskus
Luontokeskus toimii Stabbursdalenin kansallispuiston ja Stabbursnesin luonnonpuiston yhteydessä Lakselvin lähellä. Jää ja jäätikköjoet ovat muovanneet tätä aluetta, jolla kasvaa maailman pohjoisin mäntymetsä ja joka on myös tärkeä kosteikkoalue linnuille. Täällä on tehty havaintoja 23 sorsalajista, 25 kahlaajalajista ja 12 lokkilajista. Luontokeskus järjestää opastettuja lintu- ja kasviretkiä alueella.

http://www.museumsnett.no/stabbursnes/index.htm

Altan museo
Altan museo sijaitsee Hjemmeluftissa E6-tien varrella muutama kilometri Altasta Tromssaan päin. Museo valittiin v. 1993 "Vuoden museoksi" Euroopassa. Kävijöitä kiinnostavat eniten kivikautiset kalliopiirrokset, joita on täällä enemmän kuin missään muualla Pohjois-Euroopassa. Piirrokset ovat n. 2500 - 6200 vuotta vanhoja, ja ne on hyväksytty Unescon maailman kulttuuriperintöluetteloon. Sisänäyttelyissä esitellään alueen historiaa painopisteenä kalliopiirrokset, Ruijan miehitysaika ja Altan Hálde-tunturilla tehty revontulitutkimus. Museossa on kahvila, josta on kaunis näkymä Altavuonolle, sekä museokauppa.

Neidenin kolttasaamelainen museo
Neidenin kolttasaamelainen museo perustettiin ja liitettiin osaksi Kaarasjoen saamelaismuseota 12.6.1999. Neidenin museon tarkoituksena on vahvistaa ja tehdä tunnetuksi kolttakulttuuria ja -identiteettiä sekä tuoda esille kolttasaamelaisten kulttuurihistoriaa ja perinteistä tietämystä. Museota rakennetaan parhaillaan, eikä sillä ole vielä yleisölle suunnattua toimintaa.

Neidenin kylä on valittu Norjan saamelaisten tuhatvuotispaikaksi, ja tässä yhteydessä on tarkoitus tehdä tunnetuksi kolttasaamelaista kulttuuria ja perinteitä kielen, käsityöperinteen, musiikin, taiteen, teatterin, ruokaperinteen, historian ja uskonnon avulla. Samalla nostetaan esiin se, että Neidenin kylä on aina ollut, ja on edelleen, monen kulttuurin kohtauspaikka. Niinpä yhteistyötä ja yhteyksiä on ollut paljon yli rajojen varsinkin Suomen puolelle mutta myös Venäjälle. Neidenissä Näätämöjoen rannalla voi kesäisin seurata lohenpyyntiä kolttasaamelaisten perinteisellä heittonuotalla eli käpälänuotalla. Kylässä, aivan Näätämöjoen rannassa, sijaitsee Pyhän Yrjön kappeli, jossa pidetään aina elokuun viimeisenä sunnuntaina ortodoksinen vedenpyhitysjumalanpalvelus. Silloin paikalle kokoontuu saamelaisia niin Norjasta, Suomesta kuin Venäjältäkin.

http://www.museumsnett.no/norsk/museer/museum.html?instnummer=976

Hammerfestin jälleenrakennusmuseo
Museon näyttely kertoo toisen maailmansodan dramaattisista tapahtumista, pakkoevakuoinnista, kylien polttamisesta ja jälleenrakennuksesta. Lue, miten alueen asukkaat rakensivat optimisminsa, vahvan tulevaisuudenuskonsa ja sisukkuutensa voimalla itselleen uudet kodit.

http://www.museumsnett.no/gjenreisningsmuseet/Innledning.htm

Tromssan museo
Tromssan museo toimii sekä maakuntamuseona että osana Tromssan yliopiston museota. Museo panostaa alueen kasviston ja eläimistön esittelyyn, mutta siellä on myös suurehko osasto, joka kertoo saamelaisten instituutioiden synnystä ja siitä, miten saamelaisista on tullut yksi kansa. Museossa on myös esinekokoelma, joka liittyy saamelaisten perinteeseen ja historiaan sekä saamelaiseen elämänmuotoon.

http://www.imv.uit.no/

Kuva: Hálde-tunturin lakea
(Altan kunta)

Kuva: Altan jäähotellin baari
(Michal Aase)

Hálde-tunturi
Hálde-tunturi kohoaa 900 metrin korkeuteen merenpinnasta, ja se oli viime vuosisadan alussa revontulitutkimuksen ydinpaikka maailmassa. Huipulle johtaa tästä menneisyydestä kertova polku. Tunturille kannattaa nousta, mutta nousu on sen verran rankka, että kohtalaisen hyväkuntoiseltakin kuluu siihen kolmisen tuntia.

Aivan tunturin laella sijaitsee vanha herrastalo, jossa moni revontulitutkija on aikanaan asunut perheineen. Herrastalo paloi sodassa mutta on kunnostettu osittain; observatorio sen sijaan on uudelleenrakennettu ja nykyaikaistettu, niin että sieltä löytyy yöpymistilat ja keittomahdollisuus. Observatorion tiloja voi vuokrata Altan museosta numerosta +47 78 45 63 30.

Cavzon kanjoni Altajoella
Cavzon kanjoni on Pohjois-Euroopan suurin kanjoni ja ehdottomasti käynnin arvoinen. Perille pääsee joko patikoimalla tai osallistumalla jokiveneretkelle, joita Tore Turin yritys Cavzo Safari järjestää kanjonille saamelaiskylä Masista kesäisin.

Jäähotelli
Viidentoista kilometrin päässä Altan keskustasta sijaitsee talvisin jäähotelli Revontuli-iglu. Se koostuu alkoveista, joissa nukutaan porontaljoilla, baarista ja oleskelutilasta, joka on koristeltu kiehtovilla jääveistoksilla. Hotellissa on mahdollista viettää eksoottinen yö, tai siellä voi käydä jäätävän piristävällä vierailulla päiväsaikaan.

http://www.alta-friluftspark.no/iglooen/inngang.htm

Takaisin sivun alkuun...

Kulttuuria

Kuva esityksestä "Völundda muitalus"
(Harry Johansen)

Sámi Teahter
Beaivvás Sámi Teahter on teatteri, joka sekä esiintyy saameksi että hyödyntää esityksissään saamelaisten historiaan ja tarustoon liittyvää aineistoa ja ajankohtaisempia kysymyksiä. Teatteri tunnetaan uudenlaisista esityksistään, jotka ovat nousseet merkittävään rooliin saamelaisessa yhteiskunnassa.

http://www.beaivvas.com/

Takaisin sivun alkuun...

Festivaaleja

Kuva: Mari Boinen konsertti Kaarasjoen pääsiäisjuhlilla    (Per Chr. Biti)

Kaarasjoen ja Koutokeinon pääsiäisjuhlilla on pitkät perinteet. Saamelaisilla oli ennen tapana saapua aina pääsiäisenä eri puolilta Saamenmaata poronhoitajien kyläpaikkoihin Kaarasjoelle ja Koutokeinoon. Silloin juhlittiin pitkän talven taittumista, osallistuttiin uskonnolliseen juhlaan ja vietettiin häitä. Vielä nykyäänkin nämä pääsiäisjuhlat ovat uskonnollinen juhla, mutta niiden yhteydessä järjestetään monia kulttuuritilaisuuksiakin. Pääsiäisaattona järjestettävät saamelaisten omat "euroviisut" eli Grand Prix -laulukilpailut Koutokeinossa ovat epäilemättä yksi kulttuuritilaisuuksien kohokohdista. Sama pätee vuosittaisiin porokisoihin, joiden turistisarjaan voivat huumorintajuiset matkailijat mielellään osallistua. Älä jätä tätä elämystä väliin - ja muista ottaa kamera mukaan!

Lisäksi pääsiäisjuhlilla järjestetään konsertteja, teatteriesityksiä ja näyttelyitä aina nuorison tekno-diskoista Beaivvás-teatterin myyttisiin esityksiin. Kulissina ovat usein talviset lumirakennelmat, joille revontulet antavat oman jännittävän leimansa. Juhlilla voi nauttia sekä nykyaikaisesta että perinteisestä saamelaistaiteesta - ja tietenkin kaikesta muusta, mitä saamelaiseen juhlanviettoon monipuolisimmillaan kuuluu.

http://www.saami-easterfestival.org
http://www.koas.no/indexN.html

Kuvia Koutokeinon pääsiäisjuhlilta löytyy osoitteesta

http://www.itek.norut.no/project/olar/paaskef.html

Riddu Riddu-festivaalit ovat merisaamelaiset kulttuurifestivaalit, jotka vetävät puoleensa monesta maasta sekä vanhoja että nuoria. Nämä kulttuuripäivät järjestetään joka vuosi Kåfjordissa heinä-elokuun vaihteessa. Ohjelma vaihtuu vuosittain, mutta festivaalien suosio kasvaa kaiken aikaa, ja paikalle saapuu nykyään tuhansia ihmisiä kaikista Pohjoismaista.

http://home0.c2i.net/riddu/

Nordkapp-festivaalit
Festivaalit järjestetään Nordkappin kunnassa. Mukana on koko joukko kuntalaisia ja järjestöjä, jotka osallistuvat revyy-, tanssi- ja musiikkitilaisuuksiin. Lisäksi festivaalien aikana järjestetään ruokajuhlat, joilla nautitaan monenlaisia meren herkkuja.

http://www.kulturskolen.no/nordkapp/festivalen.htm

Varangin festivaalit ovat melko mittavat jazzfestivaalit, joiden aikana pidetään n. 35 tilaisuutta. On konsertteja, jazzklubeja, jazzristeilyjä Hurtigruten-laivalla, seminaareja, katukulkueita, ohjelmaa lapsille ja nuorille, retkiä, kuvataidenäyttelyitä ja teatteriesityksiä.

http://www.varangerfestivalen.no/

Takaisin sivun alkuun...

Muuta nähtävää

Kuva: Tore Turi - yksi isännistämme
(Britt Kramvig)

Saamelaista musiikkia

http://www.transjoik.com/norsk.html : Transjoik
http://www.jus.uit.no/ansatte/somby/juigosatNO.html : Ande Somby
http://www.jienat.com/engindex.html : Jienat - Marit Hætta Øverli & Andreas Fliflet

Saamelaisten vanha uskonto ja dokumenttifilmejä

Lue saamelaisista filmeistä (Amerikassa)
Katsele vanhoja filmejä saamelaisista
Norsk Folkemuseumin saamelaiskokoelmat

Finnmark-juoksu
Euroopan pisimmät koiravaljakkokilpailut, joiden matka on yli 1000 km. Maaliskuussa pidettävien kisojen reittinä on vanha postireitti yli Ruijan tunturiylängön. Kyseessä on yksi pisimmistä kilpailureiteistä erämaassa, joten osanottajia tähän kansainvälistä mielenkiintoa herättäneeseen kisaan saapuu monesta maasta.

http://www.finnmarkslopet.no

Finnmark-juoksuun liittyviä kuvia löytyy osoitteesta

http://www.itek.norut.no/project/olar/finnmark.html

kuva: Juhls' Silvergallery, Kautokeino

Juhls' Silver Gallery - Hopeapaja
Kautokeino
Korkeatasoisen käsityötaidon tyyssija. Finnmarkin ensimmäinen hopeapaja (perustettu 1959) tarjoaa omassa pajassa valmistettuja perinteisiä koruja ja laadukkaita moderneja koruja. Kansainvälistä taidetta ja käsityötaitoa esitellään kauniissa, erikoislaatuisessa ja viihtyisässä ilmapiirissä. Taiteilija-aviopari Frank ja Regine Juhls'in 43 vuoden kuluessa luoma galleria on arkkitehtoninen nähtävyys. Ilmainen sisäänpääsy ja opastus. Vaatimaton kahvio.
Aukioloajat: Päivittäin, 09:00-18:00
Huippukausi: 10.06-10.08, 08:30-21:00

  Kotisivu: www.juhls.no

Maailman äärirajoilla
Nordkap on ollut vuosisatoja paikka, jota on tultu katsomaan kaukaakin. Ultima Thule eli "maailman ääri" on vetänyt taianomaisesti puoleensa matkailijoita. Näin on nykyäänkin. Nordkapilla käynnin voi yhdistää tutustumiseen rannikon asukkaiden jännittävään elämään. Samalla voi myös käydä Gjessvaerstappan-saarten luona, missä kymmenet merikotkat liitelevät taivaalla vieraita tarkkaillen, tai katsella Honningsvågia - tuota nykyaikaista kalasatamaa, joka on rakennettu lähes meren päälle.

http://www.nordkapp.com/no/serverdig.html

Tämän hetken uutisia Ruijan läänistä löytää seuraavista osoitteista:

http://www.finnmark-f.kommune.no/
http://www.finnmark.net/
http://www.finnmarkdagblad.no/
http://www.finnmarken.no/
http://www.infonuorra.unginfo.no/ (Koutokeino)
http://www.infonuorra.com/ (Kaarasjoki)

Jos haluat enemmän tietoa Pohjois-Norjan lääneistä, tutustu seuraaviin:

The Northern Lights Route
Tämä on Tromssan yliopiston Internet-sivu, joka kertoo pohjoisten alueiden historiasta ja perinteistä. Tämä kulttuurireitti on osa laajempaa eurooppalaista hanketta, jossa esitellään entisajan kulkureittejä.

http://www.ub.uit.no/northernlights/

Vehreyttä arktisella alueella
Lisätietoja Norjan pohjoisosista saa seuraavasta osoitteesta:

http://www.nord-trondelag-f.kommune.no/arktis/gen.html

Saamelaisten tiedotusvälineitä
Nämä linkit vievät saamenkielisten lehtien kotisivuille:

Min Áigi www.minaigi.no
Assu www.finnmark.net/assu/
Sagat www.sagat.no

Muita saamelaisia uutislinkkejä:

www.samipress.net
www.samiradio.org

Kuuntele uutisia saameksi osoitteessa

http://www.nrk.no/nettradio/

Muita saamelaislinkkejä:

http://www.kautokeino.com/
http://www.infonuorra.com/
http://www.saamiweb.org

Sisä-Ruijan säästä löydät tietoja seuraavista osoitteista:

http://weather.yahoo.com/forecast/Kautokeino_NO_c.html ,og
http://weather.yahoo.com/forecast/Karasjok_NO_c.html

Kalastustilastoja Ruijan vesistöistä on osoitteessa

http://www.finnmark.net/fiske/statistikk.htm

Takaisin sivun alkuun...